Ei liene kenellekään edes vähäisesti yrityksen viestintää tekevälle, että tekoäly (AI) trendaa tällä hetkellä isosti ja on vahvasti tullut jäädäkseen. Ei oikeastaan tarvitse olla edes viestinnän parissa, sillä ihan tavalliset tallaajatkin pääsevät leikittelemään vaikkapa tekoälyn luomilla kuvilla. Etenkin, jos käytössä on jokin ilmainen tekoäly.
Muillakin kuin tämän artikkelin kirjoittajalla on varmasti käynyt mielessä, että tekoälyssä hienointa ja pelottavinta onkin se, että se on kaikkien saatavilla. Siis ihan kaikkien, jotka nettiä osaavat käyttää. Kuitenkin on syytä muistaa, että tekoälyteknologian käyttö on ollut tasaisessa kasvussa viimeisen vuosikymmenen ajan. Se on otettu laajalti käyttöön eri toimialoilla, mukaan lukien luova teollisuus.
Tekoälyn luomasta sisällöstä on tullut tekijöille suosittu tapa tuottaa tehokkaasti ainutlaatuisia töitä. Tekoälytekniikan kehittyessä herää väkisin kysymyksiä tekijänoikeuslaeista ja kuka tällaisen sisällön loppupelissä omistaa? Ja kuka on vastuussa, jos jotain menee pieleen?
Kuka omistaa sisällön?
Tekoälyteknologialla on jo luotu monenlaista sisältöä musiikista kirjallisuuteen ja jopa kuvataiteeseen saakka. Tämän tyyppisiä sisältöjä ja teoksia suojelee tekijänoikeus. Tekijänoikeuslaki suojelee tekijöiden oikeuksia ja säätelee, miten heidän töitään voidaan käyttää. Tekijänoikeuslaki antaa tekijöille yksinoikeuden käyttää ja kopioida omia töitään ja estää muita käyttämästä niitä luvatta.
Tekoälytekniikan käyttö kuitenkin hämärtää omistuksen rajaa ja herättää kysymyksiä siitä, kuka omistaa tekoälysovellusten tuottaman sisällön. Onko se tekoälysovelluksen luoja, henkilö, joka käytti tekoälyä sisällön luomiseen vai jopa tekoäly itse? Vastaus tähän kysymykseen ei aina ole yksiselitteinen.
Tekoälyn tuottama sisältö herättää lisäksi kysymyksiä omaperäisyydestä. Tekijänoikeuslaki suojaa alkuperäisiä teoksia, joita tekoäly käyttää lähteenä. Jos ilmainen tekoäly kuitenkin tuottaa sisältöä analysoimalla ja prosessoimalla olemassa olevia teoksia, voiko uutta sisältöä pitää omaperäisenä? Toisaalta, vastaavalla tavalla luodaan paljon sisältöä myös ilman tekoälyä: artikkeleja, opinnäytetöitä ja muita tekstejä varten käytetään erilaisia lähteitä.
Tekoälyllä tuotettuun sisältöön liittyy useita tekijänoikeustapauksia. Vuonna 2019 kahden taiteilijan välillä syntyi kiista tekoälyn tuottaman taideteoksen omistajuudesta. Teos oli luotu syöttämällä tekoälysovellukseen taiteilijan aiempia töitä. Kiista syntyi, kun tekoälyllä työnsä luonut taiteilija vaati taideteoksen omistusoikeutta, kun taas toinen taiteilija vaati osaomistusta.
Toisessa tapauksessa uutistoimisto käytti tekoälyä uutisartikkelin kirjoittamiseen. Juttu julkaistiin myöhemmin ilman kirjoittajan lupaa. Kirjoittaja nosti uutistoimistoa vastaan tekijänoikeusloukkauskanteen, joka sovittiin ilman oikeudenkäyntiä.
Tulkinta tällä hetkellä
Useimmissa tapauksissa omistajuus määritetään henkilölle, joka on käyttänyt tekoälyä sisällön luomiseen. Omistajuuden määrittäminen voi kuitenkin olla haastavaa, varsinkin, jos sisällön luomiseen osallistui useita ihmisiä tai yrityksiä. Tällaisissa tapauksissa on parempi, että kaikki osapuolet sopivat prosessista selkeästi omistuskiistojen välttämiseksi.
Haasteena on muun muassa omaperäisyyden osoittaminen. Tekijänoikeuslaki suojaa alkuperäisiä teoksia ja tekoälyn tuottaman sisällön alkuperäisyyden määrittäminen voi olla miltei mahdotonta. Oikeuslaitoksissa ei ole vielä päätetty, kuinka paljon ihmisen kosketusta sisältöön tarvitaan, jotta sitä voidaan pitää alkuperäisenä.
Tekoälyn luoman sisällön suojaamiseksi sisällöntuottajat voivat kuitenkin tehdä jotain. Yksi on kasata selkeä omistussopimus kaikkien osapuolten välillä. Sopimuksessa tulee määritellä, kuka sisällön omistaa ja miten sitä voidaan käyttää. Joissain maissa tekijänoikeuden rekisteröinti on toinen tärkeä askel tekoälyn luoman sisällön suojaamisessa. Sisältöä voi myös suojata digitaalisilla vesileimoilla. Digitaaliset vesileimat on upotettu sisältöön ja niiden avulla voidaan tunnistaa sisällön omistaja.
Suomen tekijänoikeuslaista voidaan päätellä, että tekijänoikeus voi kuulua vain luonnolliselle henkilölle. Yhtä lailla mahdolliset tästä aiheutuneet vahingot kuuluvat ihmisille, jotka tekoälyä ovat käyttäneet. Meillä tekijänoikeutta ei tarvitse mitenkään rekisteröidä, sillä tekijänoikeus on voimassa teoksen luomishetkestä alkaen tekijän koko eliniän ajan ja vielä 70 vuotta hänen kuolemansa jälkeenkin.
Vertailuna Yhdysvallat, jossa tekijänoikeussuoja ei myöskään vaadi tekijänoikeuden rekisteröintiä. Maassa on kuitenkin ollut useita kiistoja aiheesta. Siellä tekijänoikeuksien rekisteröiminen tarjoaa useita etuja, kuten mahdollisuuden haastaa oikeuteen tekijänoikeusrikkomuksesta ja saada vahingonkorvauksia.
Tekijänoikeudet tulevaisuudessa
Suomessa eduskunta hyväksyi helmikuussa 2023 uuden tekijänoikeuslain sekä muutoksen sähköisen viestinnän palvelulaista. Tämän mukaan (13 b §:n 1 momentti) se, jolla on “laillinen pääsy teokseen, saa valmistaa siitä kappaleita käytettäväksi tekstin- ja tiedonlouhintaa varten ja säilyttää kappaleita yksinomaan kyseistä tarkoitusta varten, jollei tekijä ole nimenomaisesti ja asianmukaisella tavalla pidättänyt tätä oikeutta”. Näin ollen tiedon haku olisi sallittua, jollei sitä ole muilta osin kielletty. Sitä ei vielä osata sanoa, sopiiko kyseinen lakipykälä ollenkaan tekoälyyn, sillä sitä ei kyseisessä direktiivissä mainita.
Jos kyseistä pykälää 13 b § voitaisiin jatkossa soveltaa myös tekoälyn kouluttamiseen, selventäisi se sääntöjä merkittävästi.
Siinä missä ilmainen tekoäly jatkaa kehittymistä ja sen suosio kasvaa, tarvitaan uusia lakeja ja määräyksiä, joilla voidaan vastata vastaan tuleviin oikeudellisiin haasteisiin. Tekijänoikeuslain tulevaisuus riippuu siitä, miten tekoälyteknologia kehittyy ja miten sitä käytetään luovalla alalla. On olennaista, että olemassa on selkeät lait ja määräykset tekijöiden oikeuksien suojelemiseksi, silti sallien tekoälyteknologian käytön sisällön luomisessa.
Aihe on noteerattu niin Suomessa kuin kansainväliselläkin tasolla ja keskustelu tekoälystä sekä sen tekijänoikeuksista kiihtyy. Tekoälyä käsittelevään lainsäädäntöön on kuitenkin vielä runsaasti matkaa.
Tutustu lisää
- ChatGPT:tä voidaan käyttää monenlaisiin tehtäviin, kuten asiakaspalveluun, liidien sekä sisällön luomiseen.
- Jasper on tehokas tekoälysovellus, joka pystyy tuottamaan suuren määrän sisältöä nopeasti.
- Writesonic on tekoälyllä toimiva kirjoitusalusta, jonka avulla on helppo tuottaa laadukasta sisältöä nopeasti ja tehokkaasti.
- Copy.ai on edistynyt tekoälyavustaja, joka on suunniteltu auttamaan kaikissa kirjoitustarpeissa.
- Rytr on suhteellisen uusi tekoälypohjainen kirjoitustyökalu, joka on omalla tavallaan ehtinyt jo keikuttaa markkinoiden venettä.
- Chatbot-työkaluista tehokkaimpiin lukeutuu Merlin, joka on OpenAI:n ChatGPT Plus -lisäosa.
- Frase on innovatiivinen SEO-työkalu, joka käyttää tekoälyä auttaakseen yrityksiä optimoimaan sisältöä ja parantamaan hakukonesijoituksia.
- Browse on helpoin tapa poimia ja tutkia tietoja, miltä tahansa verkkosivustolta.
- Scalenut on tekoälyyn perustuva markkinoinnin automatisointialusta, joka on suunniteltu auttamaan yrityksiä parantamaan markkinointistrategioitaan.
- Craftly kuvailee olevansa edistyksellinen markkinointityökalu, hyödyntää koneoppimista sekä tekoälyä markkinointistrategioiden parantamiseen.
- Sembly AI on älykäs avustaja, joka litteroi ja tekee kokousmuistiinpanoja jokaisesta online-kokouksesta.
- Texta on tekoälyllä toimiva kirjoitusassistentti, joka avustaa monenlaisissa tehtävissä sähköpostien kirjoittamisesta raporttien ja esitysten luomiseen. Texta perustuu koneoppimisalgoritmeihin.
- Synthesia
- Synthesia lupaa ammattitason videoita vartissa. Sen missiona on antaa kaikille mahdollisuus tehdä videosisältöä – ilman kameroita, mikrofoneja tai studioita.
- Poised tarjoaa toimivaa viestintäopastusta, antaen yksityistä ja suojattua palautetta puhe-esityksistä tai haastatteluista, jonka vain käyttäjä itse näkee.
- ElevenLabs on puheälytyökalu, joka tarjoaa joukon ominaisuuksia, jotka auttavat yrityksiä luomaan korkealaatuista äänisisältöä.
- Mymind on tekoälyyn perustuva alusta, joka auttaa käyttäjiä automatisoimaan tehtäviä, säästämään aikaa ja parantamaan tuottavuutta.
